13.4. ajettiin Dubboon, sieltä West Wyalongin kautta Curlaweehen

 Dubboon 250 km ja majoituttiin Dubbo Caravan Parkiin. Kumpanakin päivänä käveltiin keskustaan. Kuniita rautatiesiltoja ja löytyi vielä joulukauppakin.

15.4. jatkettiin matkaa, lähtö klo 6.30, matkaa 260 km. Keskitytttiin kuuntelemaan Bookbeatista maalaislääkäri Irlantilaisessa kylässä tarinaa eikä huomattu, että navigaattori oli ohjannut meidät Dubon jälkeen väärään suuntaan Mid western highwaytä. Nettiyhteys oli huono ja kun se palasi, huomattiin, että matkaa oli jäljellä liki 340 km....Oltiin ajettu melkein sata kilsaa itään, kun piti ajaa länteen. No ei kun ympäri ja takaisin Dubon ohi länttä kohti. Weat Wyalongiin saavuttua tehtiin kävely pikkukaupungin ainoalla kadulla ja mentiin levolle. Aamulla sitten jatkettiin kohti Hayn kaupunkia, joka on keskellä eli suurin piirtein saman matka sieltä Adelaideen, Melbourneen ja Sydneyyn. Kaupunki on Mid western ja Sturt Highwayn risteyksessä ja kaupungin läpi jyrää road traineja. Maantiejunilla on oikeudet ajaa vain tiettyjä reittejä ja tässä kohdassa niitä näkee paljon. Rekan veturi ja kaksi täysperävaunua perässä. Long vehicle.....Matkalla nähtiin paljon Emuja, muttei ehditty kuvata, kun tie oli täynnä mustaa lihakarjaa, jota piti väistellä.

Hayssa Caravan parkiin, joka on vaatimaton ja kodikas alue lyhyen ajomatkan päässä keskustasta. Siellä on pääkatu kuin suoraan villin lännen elokuvista. Kaupungissa on useita ravintoloita ja kokonaista kaksi ruokakauppaa, IGA ja Foodwork. Täällä kaksi yötä. Luvassa on kiirastorstaina markkinat ehtoolla. Perjantaina jatketaan sitten Curluweehen. Se saattaa olla pieni maalaiskylä, koska sitä ei näy kartalla. Paikka valikoitui, koska pääsiäisenä kaikki alueet oli buukattu täyteen ja tämä löytyi Pekan caravaanarikirjasta. Lähetettuiin meili ja vastaus oli, että paikka löytyy eli powered site pääsiäiseksi kolmelle yölle, jonka jälkeen suunnataan sitten lopulta Adelaiden alueelle ja Barossa Valleyn viinialueelle. Seiellää tavataan Pamela ja Adrian ja saadaan Pekan pankkikortti ja sitten kotimatkalle kohti Melbournea.

Yambasta Armidaleen

 10.-11-4. Armidalessa. Eksyttiin reitiltä, kun piti ajaa Glenn Innesin kautta highwaytä ja oltiinkin sitten navigaattorin ohjaamina pikkuteillä vuoristossa. Oli hyvä ajaa, kun auto oli kunnossa. Armidalessa tosi hyvä ensuite, oli kunnon lämmitys, kun yölämpö vuoristossa oli neljän asteen paikkeilla.

Ylämaalla oli jo syksy ja ruska.

Sen verran kovaa oli ryskytys huonoilla teillä, että vessan isompi liukuovi oli päässyt ripustuksistaan ja Pekka joutui taas remonttimieheksi. Kaikki on taas korjattu.

Armidalesta lähdettiin sitten ajamaan New ENgland Highwaytä Gunnedahiin, joka on ihan pikkuinen kaupunki, mutta on täällä Coles j aWoolworths ja monta huoltoasemaakin, koska ollaan yhden päätien varressa. Käveltiin keskustaan ja käytiin kahvilla ja autolla katsomassa Rural Museo ja hieno Outlook, jossa oli hiekkakiviveistoksia ja uopea näköala. Täältä oltiin saati varaus puhelimella kahdeksi yöksi. Oli kuitenkin aika täyttä ja isommat paikat oli menneet , mutta saatiin omassa rauhassa oleva laattapaikka respan takaa. On ainoa vaunupaikka omassa rauhassa. Muut vaunupaikat ovat varsinaisella alueella, joka ei näy meille.. Illalliseksi

Nyt saatiin Netissä kahden yön varaus drive thru power site paikalle Dubbo Tourist Caravan Parkista, jonne lähdetään ajamaan aikaisin aamulla

Yambassa auto kuntoon ja matka jatkuu

 9.4. käveltiin korjaamolle hyttysten syötävinä. Ne ovat lisääntyneet sateiden myötä. Autoon vaihdettiin kytkin ja huollettiin, mm. öljyjen ja suodattimien vaihto. Sitten laitettiin ruoka vaunulla ja pakkailtiin kamat kasaan ja aamuvarhaisella lähdettiin jatkamaan matkaa. Kohteena Armidale. Alkuun oli tarkoitus ajaa Glenn Innesin kautta ja vältellä vuoristoa, mutta jossain vaiheessa navigaattori heitti meidät lyhyemmälle reitille, joka meni vuorten yli. Kiivettiin ylös pari tuntia ja sitten akas saman verran. Jos ei olisi kytkintä vaihdettu, oltaisiin takuulla jääty tien päälle. Armidalessa meillä ensuite ja mikrossa on sulamassa aikaisemmin pekan tekemä pastaruoka, Lounaaksi syötiin grillattua kanaa putouksilla. Oli mahtava levähdysalue taukopaikkana. Maisemat hienoja, kuvissa vaan kaikki etäisyydet latistuu. Perillä yritettiin buukata itsemme Tamworthin Big4 alueelle, mutta kun on viikonloppu oli kaksi päivää täynnä ja muutettiin suunnitelmaa. Riitta soitti Gunnedahin Tourist caravan parkiin ja huomisesta kaksi yötä saatiin buukattua sinne. Tamworth olikin tuttu, kun siellä on oltu monta kertaa, joten Gunnedah on sitten mielenkiintoinen, kun on uusi tuttavuus.

Yambassa jumissa, kun auto resistailee

Ruokailtiin Nathanin ja Kadien kanssa ja muutettiin osoitteemme heille. He omistavat Crarence headin leirialueen, mutta ovat muuttaneet sieltä koulun viereen Motelliin. Ymmärtääksemme omistavat senkin. Lähdettiin sitten ajelemaan Yambaan, johon ei matkakumppanien kanssa päästy, kun tie oli poikki tulvan vuoksi. Siellä pankki totesi, että Riitan pankkikortti saattaa olla postikonttorissa ja sieltähän se löytyi. Ajeltiin myös Macleaniin, joka on skottikaupunki lähellä. Auton kytkin alkoi luistamaan ja kun oli viikonloppu, jouduttiin odottamaan maanantaihin ja aaamulla löydettiin korjaamo. Siellä sovittiin, että tilaavat uuden kytkimen paineasetelman ja asentavat sen. Joudutaan heidän kiireidensä vuoksi odottamaan viikko. Ensi maanataina saadaan auto työn alle ja keskiviikkona sen pitäisi olla valmis. Saattaa olla, että joudutaan muuttamaan suunnitelmia ja jättämään Adelaide väliin. Kaikki riippuu nyt korjauksesta ja keleistä.

Calypson leirillä olsiitn ensin alueen perällä, mutta kun kohta on käsillä Victorian ja Queenslandin koulujen loma, on alue buukattu täyteen. Kerättiin kamat kasaan ja siirretttiin vaunu toiselle paikalle, jossa voidaan olla ensi viikon torstaihin saakka. Viimeisestä yöstä ottivat Riitalta vain 6 dollarin maksun, kun ymmärsivät meidän hankalan tilanteemme. Autolla kyllä pystyy ajamaan, kun ei vedätä niin, että kytkin luistaisi, mutta kun pannaan kolmen ja puolen tonnin painoinen vaunu koukkuun, alkaa kytkin luistamaan väkisinkin, joten ei ole mitään järkeä edes yrittää ajaa pitkälle vaunun kanssa. No, onhan meillä kokemus Ilukasta, kun oltiin toista kuukautta covid karanteenissa aikanaan ja Yambassakin odoteltiin kerran pankkikortteja viikon verran ja on yksi parhaista paikoista olla odottelemassa.

 

 

  Käytiin korjaamolla ja sovittiin, että viedään auto sinne ensi maanantaina ja saadaan se keskiviikkona. Siispä ollaan nautittu olostamme, kävelty paljon. Leirialueen edessä on pääkatu, jonka varrella on kivoja kahviloita ja olipa paikallinen olutpanimokin avannut pubinsa, aikaisemmin se oli pandemian jäljiltä suljettuna.

2025 matka jatkuu ilman matkakumppaneita

 23.-25.3. Tehtiin pitkä kävelylenkki Holiday Villagen lähipuistossa. 24.3. saatettiin autolla Paula ja Ari Brisbanen kentälle. Sitten yövyttiin Brisbanessa ja aamusella ajettiin Ilukaan. Koska oli tiistai, mentiin pubiin caravaanariillalliselle. Porukkaa oli koossa paljon. Aamulla tehtiin kävely rantapolulla kylille ja kylän kautta takaisin. Poikettiin kalakauppaan ja ostettiin muutama kalafile pakkaseen. Ei ollut vieläkään paljon valikoimaa, kun Alfred myrsky on sekoittanut vedet.

Kun Pamelalta oli saatu viesti, että Pekan pankkikortti on jo siellä Kapundassa Adeleiden lähellä, ajettiin Yambaan meidän pankkikonttoriin ja kyseltiin Riitan kortin kohtaloa ja saattin vihje, että se saattaa olla Yamban postissa. Sinne mentiin parikymmentä metriä nurkan toiselle puolelle sormet ristissä ja kuinka ollakaan , kortti oli siellä. Nathanin ja Kadien kanssa sovittiin, että muutetaan osoite Ilukaan heille ja saadaan aikanaan kaikki posti sitä kautta.

Illalla mentiin Segers pubiin syömään yhdessä Nathanin ja Kadien sekä heidän kolmen lapsensa kanssa. Ihana ilta. Lapset himoitsivat ribsejä, mutta eivät kuulemma saa nittä usein, kun ovat kallliita. No tilattiin niille ribsejä ja sitten lapset toivottelivat toisilleen ja meille hyvää joulua, kun olivat niin riemuissaan ribseistä. Ollaan saatu perheestä tosi hyviä ystäviä.

Leirialueella asustelee melkein naapurina yksi nainen pienen koiransa kanssa. Tavattiin hänet aikanaan New Italyn levähdyspaikalla, kun yövyttiin siellä. Sitten hän asusti covid aikana täällä Clarence Headissa ja nyt on edelleen melkein naapurinamme. World is really small.