15.2. Newhavenissa

Illalla ajettiin katsomaan niitä kuuluisia pikkupingviinejä, kun ne tulevat auringonladkun jälkeen pesilleen. Olihan se hienoa kstsella, mutta ei mitenkään mahtavaa, mutta sitten kun lähdimme pois, alkoi tapahtumaan. Kosketusetäisyydellä emot tulivat taapertaen odottavan jälkikasvun luo ruokkimaan. Ihan mahtavaa katsella. Pekka otti hatulla kosketuksen yhteen poikaseen. Lisäksi kun kävimme ensin niemen nokassa, oli seutu täynnä pienikokoisia tummia kenguruita. Lisäksi hanhia, jotka ajoivat kenguruita pois. Bongattiinpa pari kotkaakin. Aamulla leirialueellamme poukkoili kenguruita kun Arska meni suihkuun.Sitten poistuimme taas Phillip Islanddilta ja päädyttiin Rosebudiin Mornington peninsulaan. Foreshore camping on 50kilomeyrin mittainen rantakaistale, jossa on rannassa leiripaikat tien ja meren välissä. Kyseessä kuntien ylläpitämä palvelu, joka on halpa. Paikka sähköllä vedellä ja viemärillä vain 35 aussitaalaa.

15.2. Newhaven Phillip Island Victoria

 Pelikaanit odottamassa ruokaa

 jättiläisrausku

 Takana silta san remosta newhaveniin

 olisko kuutiomeduusa

Aamu valkeni pilvisenä, mutta pian aurinko alkoi paistaaEnsin kävelimme sillan yli msntereelle San Remoon. Siellä seurasimme pelikaanien ruokintaa ja bongasimme rannasta ison jättiläisrauskun joka ui yhden pikkupojan ali ja kosketuksen jälkeen poika juoksi huutaen rantaan.Sitten Riitta ja Pekka vielä kävelivät lenkin rannalla jossa pieniä medusoja, lieköhän niitä boxeja eli kuutiomeduusoja.On nähty paljon eläimiä ja illalla mennään saaren toiseen päähän katsomaan pingviinejä ja vielä jostakin merelle katsomaan hylkeitä.Palataanpa niihin villihevosiin. Ne, kuten arvata saattaa, ovat vieraslaji. Aikanaan kesyjevosista polveutuvat eläimet ovat vihollisten puutteessa lisääntyneet valtavasti Australiassa ja NZ:ssa. Jokin aika sitten helikoptereista ammuttiin 10.000 hevosta, kun olivat näännyksissä. Kuivuus ja nyt taas tulvat ovat niille ongelma. Lisäksi ne kilpailevat karjan ja lampaiden kanssa samoista heinistä.Leirialueemme oli ihan täysi, mutta arki koittaa ja väki vähenee. Jatkossa voidaan varmaan taas valita paikoista. Ehkä huomenna saaren keskelle kaupunkiin ja sitten Morningtonin päähän Sorrentoon.

16.2. Mornington Peninsula ja 17.2. Rye

Aamulla ajettiin noemimaan päässä olevaan National Parkiin, jodsa tehtiin kävelylenkki. Pois ajaessamme oli tien varressa vielä kuvaamatta oleva siilin näköinen otus
Pysäytimme liikenteen ja Riitta kävi sen kuvaamassa.
Puistossa oli myös suurikokoisia papukaijoja.
Katselimme Sorrentoa ja otimme selvää ferrystä Queenscliffiin. Sitten muutimme Rye eastiin, joka on Rosebudista Sorrentoon päin samalla Foreshoren alueella.
Kalakaupasta madamet hakivat tuoretta tunaa ja sitten paistettiin tonnikalapihvit.
Edelleen kylmää ja pilvistä. Illalla käytiin vielä bajassa musiikkibaarissa drinkillä.
17.2. Aamu valkeni kylmänä ja lähdettiin ferryllä queenscliffiin. Syötiin fish and sips ja tulomatkalla nähtiin pullonokkadelfiinejä.
Illalla yritettiin löytää nettipaikkaa ilman menestystä. Vähän meksikaaniruokaa välipalaksi ja suunnittelua melbourneen menosta.

13.2. Perjantai ja 14.2. Phillip Island

Perjantai  ja kolmastoista eli onnenpäivä. Aurinkoinen aamu ja nautittiin ulko a Riitan laittama aamupala. Pyykit pois narulta  ja matkaan moottoritietä kohti Melbournea. Vuoret jäivät taakse, edessä tasankoja ja välillä upeita kukkuloita. Valtavasti lehmiä ja lampaita laitumilla. Taakse jäi wodonga ja yöksi jäätiin Carrum downs  nimiseen paikkaan mornington peninsulassa. Ukonilmaa ja sadetta. Ei siis paljon tapahtumaa.Jatkettiin sitten Cd stä kohti Phillip islandia ja vaikka saimme etukäteen varoituksia vilkkaasta viikonlopusta, oli heti Newhavenin Big4 ssä tilaa yksi paikka. Ihan rannassa. Illalla country and folkmusic ilmaiskonsertti, jossa vanhemmat folkmuusikot soittivat mm. Peter, Paul and Maryä ja muita tuttuja biisejä.Ennen konserttia syötiin texmexiä, tortilloja kaikenlaisilla täytteillä.

12.2.15 torstai. Jindabynesta wodongaan

Kyllä se madamet kestää, kun kesti meidän campervaninkin

Mt K oli täynnä ilmaisia leirintäpaikkoja. Kuten näkyy, on kuiva aika ja tulenteko on kielletty

 Herättiin sadeyön jälkeen kylmään aamuun . Ei ollut ihme se kylmyys, oltiin niin korkealla vuoristossa, jossa talvella eli kesäkuussa laskettelurinteitä. Meidänkin paikka oli "hiihtokeskus".

Aamupalan ja suihkun jälkeen aloitettiin siirtyminen lämpimille seuduille. Kiemuratietä pitkin n.200 km alaspäin. Pysähdyttiin kirkasvetisen puron viereen, jossa pienet siniset linnut sirkuttivat, kultapiiskut ja punaiset ohdakkeet kukkivat. Ihan kuin Suomessa . Paitsi linnut.  Niin ja tien keskellä istuskeleva kenguru.

Harmi, että tilanne meni nopeasti ohi eikä ehditty kuvaamaan. Matkasimme Murray joen alkupuolella ja pysähdyimme Wodongaan, jossa joesta oli tullut Lake Hume. Ilma oli taas helteinen. Sopii meille hyvin.Big 4 leirialueella oli hyvä keittiö. Sai laittaa ruoan, syödä ja tiskasta.Ja tietty taas herkkuja: naudapaistista pihvejä ihanan kermakastikkeen kanssa, kukkakaalia,perunoita,porkkanoita"al dente", tuoresalaatti ja ruokajuomana cabernet. nam. 

Hjut hoong nam sip naatii

Mount K on ihan vaan pikkuinen luonnonpuisto, pinta ala on melkein 700.000 hehtaaria ja pohjoisesta etelään vain 150 kilometriä. Alueella on Australian korkein vuori ja aluetta kutsutaan myös Australian alpeiksi.

Alue oli täynnä kanjoneita, jokia ja pieniä kapeita puusiltoja

Yksi monista kirkkaista vuoristopuroista

Tästä näkee vähän järven laajuudesta

Lake Hume. Murray Riverin latvoilla oleva suuri tulvajärvi