Pakolaisten evakkomatka jatkuu

Ilukasta lähdettiin kohti Tamworthia, jossa yövyttiin Big4 alueella, tosin leirialueen portilla auto ja vaunu kytkettyinä, mutta sähköä saatiin ja vettä. Sitten seuraavaa aamuna jatkettiin ja pysähdyttiin West Wyalongissa Kui parkissa yöksi ja sitten jatkettiin Victorian rajalle ja Murray Riverin ylityksen jälkeen huokaistin helpotuksesta, kun edessä ei ole enää kuin lopullinen raja Melbournen kentällä. Etukäteen oltiin buukattu loppupäiviksi paikka Kui parkista Pine Hillsissa. Takana oli ajoa noin 1700 kilometriä. Melbournessa keli muuttui, tuli karmea syysmyrsky, vettä satoi ja kylmä tuuli. Päivälämpötila noin 8 astetta ja yöllä pirun kylmä. Lopulta sitten ajettiin Clarkefieldiin noin 80 kilsaa ja jätettiin auto ja vaunu varastoon. Robin ajoi meidät kentälle, jossa notkuttiin päivä. Hiljaista kuin hupatossutehtaassa. Pari lentoa päivässä, mutta Qatar oli taas hyvä. Kun saatiin laukut jätetyksi, ilman minkäänlaisia turvatarkastuksia  15 tunnin lento Dohaan business luokassa. Ei muuten ole turhaan valittu 5 vuotena maailman parhaaksi yhtiöksi jolla on paras business ja parhaan paikat sillä osastolla. Dohassa Qatarilla oli yksi lounge auki ja siellä sitten syötiin ja juotiin. Helsingissä sitten selfisolation Espoossa Hellsten apartement hostelissa. Taistelua Luottokunnan kanssa rahan palautuksesta yhdestä lennosta. Vakuutuksen uusimista Tonyn kautta Thaimaassa, lääkkeiden hankkimista apteekista, kun täällä tarvitaan reseptiäkin....Saa nähdä joudutaanko hakemaan viisumitkin täältä, kun oleskeluluvat on menossa umpeen jos ei pian päästä kotiin. Laitan tähän vielä kuvia loppumatkalta.

Muuten, hankittiin tilit Commonwelth bankista ja saatiin mastercardit, jota Pekka kuvassa ylpeänä esittelee. Kuvissa näkyy myös, että kun muualla NSW ssa rannat suljettiin, Ilukassa kunta palkkasi hengenpelastajat rannalle ja ihmiset uivat, kävelivät ja kalastivat rannalla.



Matka jatkui kohti Tamworthia



Matka jatkui khti West Wyalongia, tylsä 500 km etappi läpi puskalandin






Matka jatkui kohti Melbournea. Nyt kivoja maisemia, viinitiloja ym






Nyt näkyy vaatetuksestakin, että kirpeä syyskeli menossa





Lilydalen Pine Hills caravan parkin lähellä käytiin retkeilemässä lähijärvellä, jossa kivat maisemat ja paljon ihmisiä kuntoilemassa. Samoin käytiin metsäreissulla toisessa paikassa.





Mistelinoksia, kenguruita, sademetsää

Vappua vietettiin vaunussa kuuntelemalla radiosta suomalaisia vappulauluja. Tyhjennettiin jääkaappia ja mussutettiin lammasta, barramundia ja kaikkai muitakin aussiherkkuja.

Sitten kuonokopatkin naamaan, vappujuomaa uksin ja kaksin käsin. Kuten näkyy lentoasemalla oli hiljaista, varpuset vain lennolle menossa.

Kaiken kaikkiaan hieno reissu takana. Pahemminkin olisi voinut olla. Jäipähän seuraavaan kertaan suunnitelmissa ollut käynti Uluru vuorella ja Alice Springsissä ja Frasier saarella.......

Viimeiset päivät Ilukassa

Joka päivä kävelyitä, sademetsässä, rannoilla ja joen rannassa coastal walkilla. Pekka taisteli aikansa Australian viisumien jatkamisen kanssa, mutta se lopulta tyssäsi siihen, että olisi pitänyt saada lääkärinlausunto, kun lyhyitä viisumeita voi hakea vain Australian ulkopuolella ja vuoden viisumi vaatii terveysselvityksen. Aikamme pähkäiltiin asiaa ja lopulta muutettiin lento Qatarilla Bangkokista Suomeen ja aikaistettiin lentoa varon vuoksi, ettei vaan viisumi paukahda vanhaksi. Päätettiin odottaa ensin, että saadaan Commonwealth bankista debet kortit Mastercardit postissa leirialueelle ja kun ne nyt tulivat, lähtö tapahtuu lauantaina. Matkaa Riddel Crreekiin tulee olemaan yli 1500 kilometriä eikä ole varmaa päästäänkö matkalla mihinkään lailliseen paikkaan yöpymään. No, nyt meillä on tankit täynnä vettä, lisäakku ja invertteri, aurinkopaneelilaturi, pakastin täynnä lammasta, kanaa, barramundia, eyefilletiä, possua ym. Vihannekset ostetaan matkalla. Siispä pärjätään omilla eväillä tarpeen vaatiessa viikko ilman vettä ja sähköäkin. Tähän vielä kuvia kävelyreissuiltamme.



21.4. käveltiin sademetsäkävely ja nähtiin, kun iso raitahäntäinen varaani kiipesi polun vieressä puuhun, kun ilmeisesti pelkäsi meitä. Joka kertahan on nähty niitä mustia pulleita isoja liskoja ottamassa aurinkoa. Kuvissa on taulu, jossa kerrotaan linnusta, jonka lentoja seurattiin beachilla, muttei tiedetty sen nimeä. Muistuttaa valkopäämerikotkaa, mutta on pienempi, haukan kokoinen.







Tonylle laitettiin pyyntö hoitaa meidän vakuutukset vuodeksi ja lisätä niihin outpatient osa, jotta saadaan kesäkuussa oleskeluluvat uusituiksi. Leirialueen omistajaperhe otti kopioita passeista, kun meidän scannerista menee läpi vain paperi ja passi on liian paksu. Ostettiin Yambasta halpa matkalaukkusarja ja nyt on jo alettu pakkaamaan. Viimeistään huomenissa pitää purkaa mökkimme eli etuteltta kasaan ja sitten lauantai aamuna lähdetään etelää kohti. Annettiin lahjaksi leirialueen omistajalle pullo hyvää punaviiniä thaikassissa. Viini ostettiin aikanaan Hunter Valleystä Petersenin viinitarhalta, se on POMs sectionia. Kun seuraavan kerran ajelemme täälläpäin, tulemme ehdottomasti tänne. Paikka on varmaan ihana, kun kaikki kahvilat, ravintolat ja rannat on avattu. Varsinkin Yamba kiinnostaa ja meren rannalla oleva puskacamping alue, joka on nyt kokonaan suljettuna.

Ilukan arkielämää

Elämä jatkuu Ilukassa. Rannalla ajelua, rannalla kävelyä, take away kahveja, grillissä lammasta. Voisiko paremmin isolatinia viettää.



16.4. hellepäivä. Rannalla, illalla syötiin Snapperia, jota haettiin kalastajaosuuskunnan putiikista. Illalla naputeltiin luottokuntaan hakemus, koska Travelgenio ei palauttanut rahoja lentolipuista Philippine Airlinesilla. Jetstar muuten sitten lähetti Voucherin, jonka voi käyttää vuoden aikana.





17.4. sademetsäkävely ja beachkävely, illalliseksi grillattiin lötköpötköä eli oikealta nimeltään possun sisäfilettä alumiinifoliossa.






19.4. sää viileni hieman. Käytiin Yambassa ostamassa ruokia ja apteekissa, iltaruokana kasviksia uunissa ja paistettua lohta. Nähtiin pitkästä aikaa kenguruita tien varressa.