27.3. Shell Harbour

Saavuimme Snowy Mountains Regioniin eli lumivuorille

Patojärvi vuoristossa

Hiihtokeskus avataan vasta kesäkuussa ja suljetaan syyskuussa, joten ei menty hiihtämään.

Vihreä reitti on vuoristotie, jota ajettiin kun oltiin Kozziella

Vuoren huipulla

Tässä vielä hienoa maisemaa vuorelta laskeutumisesta

Pitkästä aikaa nettiyhteys toimii, joten sain kuvia matkalta blogiin. Osa edellisessä postauksessa ja osa vielä tässä.Nyt saavuttiin kapeita serpentiiniteitä pitkän moottoritieosuuden jälkeen jälleen meren rantaan Sydneyn eteläpuolelle Shell Harbouriin, johon majoituttiin kahdeksi yöksi ennen Sydneyyn menoa

Matka jatkuu, Lake Entrancesta Coomaan, Mt Kosciuskoon, Tumbarumbaan ja Shellharbouriin, johon saavuttiin 26.3.

Nämä kuvat ovat väärässä järjestyksessä. Ensin kuvia Mount Kosciuskolta eli Kozzielta. Menimme hiihtohissillä ylös Australian korkeimmalle vuorelle ja Riitan kanssa sitten päätimme tulla alas kävellen. Lyhin reitti oli 5 kilometriä eikä todellakaan pelkkää alamäkeä, mutta maisemat oli hienoja. Polut seurailivat kauniin joen reunaa ja välillä oltiin puuttomilla vuorilla. Kaikkiaan tuli matkaa noin 12 kilometriä.

Nähtiinpää matkalla joitakin eläimiäkin

Sitten kuvia puskacampingilta. Seuranamme oli valtava lauma eri kokoisia kenguruita. Poltettiin nuotiota ja katseltiin sisältä ulkona riehuvaa rankkasadetta, joka jatkui koko yön.

Tumbarumbassa kahvilla. Kylät olivat kuin itävaltalaisia hiihtokeskuksia. Nyt syksyllä aika hiljaista

Tumutissa pysähdyttiin yöksi ja mentiin syömään illallinen ulkona

Tässä kulmahotelli lähellä leirialuetta, jossa käytiin illallisella

Pysähdys Jugiongissa kahvilla

Kauniissa koivikossa

Tässä kuvia matkalta Kalimna Entrancen ruokailusta tosi hienossa ravintolassa

Maantie kutsuu kohti vuoristoa

Princess Highwayn varrella matkalla Coomaan

Yöpaikka Coomassa ennen vuorille kiipeämistä

Snowy Mountains Region ja syksyn merkit ilmassa. Kylmiä öitä ja lehdet putoilee puista