Queenslandista New South Walesiin, 31.3. Montosta Ilukaan

Lähdettiin sitten ajamaan aamusta kohti uutta osoitetta. Koko päivä ajettiin, lähes 700 kilometriä ja matkalla syötiin salaattia, kahvia, sämpylää take awayna...Illalla saavuttiin New Italyn levähdyspaikalle, jossa yövyttiin. 1.4. aamulla jatkettiin noin 40 kilometriä Ilukaan, jossa Clarence Headin Kui Parkiin. Siellä kertoivat, että poliisi oli ilmoittanut, etteivät saa ottaa uusia asukkaita, mutta meidän kohdalla poikkeus, kun oltiin buukattu itsemme jo aikaisemmin sisään. Meidän pitää kuitenkin pysyä alueella emmekä saa poistua. Olemme siis self isolated.  Maksettiin kaksi viikkoa, rakennettiin ensin näkösuojat, mutta sitten rakennettiin eka kertaa etuteltta ja nyt mellä on kaksio entisen yksiön tilalla. Paikka on hienolla alueella. 20 metrin päässä vaunusta alkaa sademetsäpolku, joka johtaa pitkälle beachille. Ollaan kävelty kylälle, metsiin, rannoille ja ollaan ajeltu mm Graftoniin hakemaan aikaa nettiin Telstralta, ollaan käyty Macleanissa ostamassa uusi telkkariantenni vaunuun. Aletaan kotiutumaan uuteen asuinpaikkaan, jopa haettiin kukkia ja ruukut vaunulle.


2,3,4 päivä. Ajettiin Macleaniin ruokaostoksille, lounaaksi perunamuusijauhelihapiirasta, kävelyä rannoilla ja sademetsässä., illaksi possua ja makaroonisalaattia, seuraavana ppäivänä uusi sademetsäkävely ja beachikävely.

Caloundrassa, Montossa

Caloundrassa käveltiin pitkin rantoja ja ihailtiin maisemia. Ollaan joskus ennenkin oltu paikalla ja se oli vilkas turistipaikka, mutta nyt hiljaista. Leirialueella jäi avoimeksi pitkäaikaisasukkaiden paikka, johon antoivat vaunuilijoiden muuttaa, mutta me päätettiin jatkaa matkaa.

26.3. Vielä Caloundrassa. Aamukävely. Ostettiin selviämistavaroita, jos joudutaan paikkoihin, joissa ei ole sähköä. Akku, invertteri ja aurinkopaneelilaturi....Viimeisenä illallisena rannassa se kalaillallinen. Edellisenä iltana syötiin vaunulla pihviä.


Yritettiin jatkoa varten saada leiripaikkaa, mutta esimerkiksi Kilkivan ym ilmoittivat, ettei voi ottaa asiakkaita. Löydettiin Montosta Kui park, joka katsoi meidät essential travereiksi eli kodittomiksi kulkureiksi ja antoi paikan. Ajettiin 314 kilometriä ja otettiin neljä yötä Montosta. Siellä käveltiin vuorilla, kylällä. Paikka oli kiva, ystävällisen perhepaikka, jossa meidän lisäksi muutama vaunu. Kuultiin uutisista, että meitä nomadeja on arviolta 75.000 jotka ovat jääneet nalkkiin caravan parkeihin, jotka on suljettu. Kui parkit ovat katsoneet meidät poikkeustapauksiksi ja suostuvat auttamaan kodittomia kulkureita.






Ajeltiin pitkin maasutua, ei ihmisiä, yritettiin löytää kahvipaikkaa, mutta missään ei mitään auki, ei ihmisiä missään. Käveltiin ja katseltiin maisemia. Take awaynä kahvit autoon ja piti mennä juomaan levähdyspaikalla, mutta siellä kyltit, että pääsy kielletty. Queenslandissa leirialueet, nature parkit ym on suljettu kokonaan












.












Montossa aamulla ajettiin luontoon eli Canian nature parkiin, jossa tehtiin pitkä vuorikävely 7 km. Upeita maisemia. nähtiin Kokaburra, varaani, wallabi....Lounaaksi hodarit kylältä. Pestiin pyykit.




Tällä hetkellä tietona on, että päästäisiin rajan yli New South Walesiin. Varattiin sieltä Kui Parkista Ilukasta meren rannalta paikka ainakin viikoksi. Sielläkin katsoivat meidät essential travellereiksi. Holiday Makereita  ei majoiteta, mutta meidät toivotettiin tervetulleiksi. Toivottavasti nettitiedot pitävät paikkansa, että rajan NSW iin ja Victoriaan saisi ylittää. Jetstarin peruutettua lennot, varaus on Philippinesille, joka ainakin vielä myy lippuja ko lennolle, mutta nyt Thaimaahan ei pääse ainakaan huhtikuussa paitsi jos on työlupa. Monton Kui parkin rouva tuli huolestuneena kyselemään kuulumisia. Olisivat kyllä majoittaneet meitä pidempäänkin, mutta kerrottiin, että lähdetään aamulla jatkamaan New South Walesiin ja kohti Ilukaa. Matkaa on niin paljon, että yövytään baanalla eli eiköhän sieltä löydy jokin levähdyspaikka. Valittiin A3 eikä mennä moottoritielle, koska siellä ei ole yöpymispaikkoja.